Keväinen mökintarkistusreissu 29.4-1.5.2011

Madridista paluun jälkeen heti seuraavana aamuna suunnistin kohti Savonlinnaa. Lea jäi kotiin, sillä viikonlopuksi oli tiedossa mieluisa tehtävä toimia Aikun hoitajana, kun Paula ja Juha auttoivat Annan muutossa. Perinteiseen tapaan poikkesin matkalla munkkikahvilla Karankamäen huoltoasemalla, joka tosiaan on vuosien saatossa muodostunut lähes pakolliseksi pysähtymiskohteeksi. Sieltä saa hyvät munkkikahvit edullisesti ja se sijaitsee sopivasti noin puolimatkassa. Viitostien parantamisen yhteydessä se on jäänyt hiukan sivuun päätiestä, mutta sen kohdalla on hyvät rampit, joten se on edelleen hyvin saavutettavissa.

Matkalla koukkasin Rantasalmen kautta, josta hain osan Minnan talven aikana tekemistä uusista venepatjoista. Osa oli vielä kesken, kun oli tullut ongelmia kankaiden kiinnittämisessä vaneriin. Siihen tarvitaan vähän järeämpää nitojaa, kuin pelkkä käsikäyttöinen versio.

Savonlinnaan tultuani kävin ensin tarkistamassa tilanteen Laitaatsillan Marinassa. Siellä oli vielä jonkin verran jäitä rannassa ja muutenkin alue oli varsin hiljainen. Veneiden kunnostajia ei näkynyt. Marita oli turvallisesti hallissa, mihin se oli syksyllä telakoitu.

Savonlinnassa kävi Majakassa syömässä lohisopan. Sen jälkeen menimme Eskon kanssa veneellä saareen. Alkumatka oli pientä taistelua jäiden kanssa, joita oli vielä jonkin verran rannassa. Perille kuitenkin päästiin ja siellä voitiin todeta, ettei talven jäljiltä ollut kummallakaan palstalla tapahtunut mitään erityistä. Myös piipun suojukset olivat nyt saaneet olla rauhassa karhuilta. Laituri saatiin kahdestaan näppärästi paikalleen. Veden pinta oli kovin alhaalla, ja laituri voitiin kiinnittää alimpaan asemaansa ja silti alkuosa viettää selvästi järvelle päin.

Lauantaiaamuna menin sitten yksin saareen. Yön aikana oli ollut vähän pakkasta ja ranta oli vähän jäätynyt uudelleen, joten jouduin jälleen taistelemaan jäiden kanssa. Pääsin kuitenkin suuremmitta vaikeuksitta perille. Päivän aikana laitoin pumpun letkuineen paikoilleen, kokosin pöydät ja tuolit ja lämmittelin pikkuhiljaa saunaa. Vesi oli tosiaan karannut niin kauaksi, ettei pumpun imuletku meinannut ylettyä järveen saakka. Iltapäivällä saunoin pikaisesti ja paistoin makkarat ennen paluuta takaisin mantereelle. Välillä salmi oli jo ihan puhdas jäistä, mutta iltapäivällä itätuuli painoi jäitä salmeen, joten jouduin myös paluumatkalla taistelemaan jäiden läpi päästäkseni perille mantereen puolelle.

Myös naapurin Onni käväisi perjantai-iltana mökillään. Hän kertoi, että kerran he olivat pakotettuja jäämään saareen yöksi, kun tuuli oli päivän aikana työntänyt niin vahvat jäälautat salmeen, etteivät he päässeetkään illalla takaisin mantereelle.

Sunnuntaiaamuna ajelin sitten lähes tyhjiä teitä takaisin kotiin. Tällä kertaa tankkasin auton Juvalla ja itseni Karankamäessä kahvilla ja uunituoreella pullalla.

                                          Esko airoissa, kun puskettiin saareen läpi jäiden.

                                          Laituri jäi melkeen kokonaan kuivalle maalle.

                                         Jäälauttoja seilasi vielä Haapavedellä runsaasti.