Lauantaina sitten heti aamusta menin jatkamaan illalla kesken jääneitä askareita Laitaatsiltaan. Sain paikat kuntoon ja sen jälkeen koeajolle, joka suuntautui Cittarin rantaan viikonlopun ruokaostoksille. Marita vaikutti oleva talven ja huollon jäljiltä kunnossa. Vedenpinta Saimaalla on edelleen tosi alhaalla, vaikka on jo vähän keväästä noussutkin, ja Cittarin laiturissakin piti melkein Maritan katon kautta kiivetä laiturille päästäkseen.
Loppupäivä sijuikin sitten saaressa saunaa lämmitellen ja vähän viime kesänä kaadettuja ja sahattuja puita halkoen. Huomasin, että puut pitäisi saada halottua, sillä muuten ne eivät taida oikein kuivua. Eli tätä projektia täytyy tulevina viikonloppuina jatkaa. Liiterissä on kuitenkin vielä sen verran vanhoja ja kuivia puita jäljellä, että alkukesä pärjätään.
Esko ja Eija olivat myös iltapäivää saaressa ja askaroivat omalla palstallaan. Illan suussa saunottiin ja paistettiin makkarat. Uimaan ei vielä menty, kun uimaportaita ei kukaan ollut laittanut paikoilleen.
Lauantai-illan lopuksi ajoin Maritan Kyrönsalmen kautta yöksi kotisatamaan. Maisemat matkalla olivat jo muuttuneet melkoisesti uuden ohikulkutien myötä.
Sunnuntaiaamuna hyvissä ajoin lähdin sitten ajelemaan kotiin kohti Espoota. Matka taittui sujuvasti eikä muuta liikennettä juuri ollut.
Esko ja Eija iltapäiväkahvilla.
Näitä makkaroita syödessä ei muuten tarvinnut sinappia lisämausteeksi.
Alhaalla olevasta vedestä huolimatta Maritalla pääsi hyvin laituriin.
Uusi "rantaraitti" muuttaa melkoisesti maisemia myös Haapavedeltä katsottuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti