Elokuun lopussa tuli täyteen 25 vuotta palvelusta Espoon kaupungilla, minkä seurauksena saadun viikon loman vietin yksikseni syksyisessä Sammalsaaressa. Saaressa oli aika hiljaista (varsinkin yöaikaan). Päivällä sentään oli vähän elämää: kolmosessa oli viikolla vähän liikettä, samoin ykkösessä remontti tuntui jatkuvan. Kuutosen porukkaa tapasin muutaman kerran; siellä pistettiin saunaa täysremonttiin. Seiskoilla oli elämää ensimmäisenä viikonloppuna ja kasin uudet omistajat näkyivät myös vierailevan tiluksillaan. Leena ja Mauri tulivat toiseksi viikonlopuksi saareen saunomaan. Ysillä ja kakkosella oli aivan hiljaista. Sää oli jo aika syksyisen vaihtelevaa, joskin varsin lämmintä myös öisin. Välillä oli tuuli niin kovaa, että varmuuden vuoksi piti laituria köyttää ylimääräisin virityksin, kun alhaisen vedenkorkeuden takia jouduin Maritankin parkkeeraamaan laiturin päähän ja se muodosti laiturille ylimääräistä tuulipintaa.
Illalla pimeä tuli jo varsin varhain, mikä hankaloitti puuhastelua ja pehkuihin tuli painuttua hyvissä ajoin radiota kuunnellen.
Tästä alkoi huussin purkaminen!
Liiteriin pilkoin jo aikaisemmin kaadetut ja pätkityt puut.
Viikon aikana tuli luettua loppuun jo kesällä aloittamani kirja puolustusvoimain entisestä komentajasta Jaakko Valtasesta. Ihan mielenkiintoinen kirja ja kiinnostavia juttuja puolustus- ym. politiikan taustoista 80-luvulta.
Asiallisen kirjallisuuden lisäksi tuli luettua TV:stäkin tutun Jarkko Sipilän uusin dekkari Prikaatin kosto, jossa käsiteltiin pääkaupunkiseudulla toimivan rikollisjengin törmäilyä huumebisneksen ympärillä ja sotaa poliisia vastaan. Toisena dekkarina luin Leena Lehtolaisen kirjan Henkivartija, jossa liikuttiin välillä kansainvälisissä agenttikuvioissa ja välillä Kuavin korpimaisemissa Hevonpersiissä. Mukana kuvioissa myös useita Hakkaraisia, mm. Matti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti