sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Syksyinen käynti saaressa 3.-5.9.2010

Säätiedotus lupasi pitkin viikkoa varsin surkeaa säätä viikonlopuksi. Pakkasimme kuitenkin kimpsumme Lean kanssa valmiiksi perjantaiaamuna ja sovimme, että arvotaan lähdetäänkö vai ei vasta illan suussa töiden jälkeen. Lopulta kuitenkin sitten neljän maissa perjantai-iltana lähdettiin matkaan. Alkumatka oli erittäin ruuhkainen ja kesti varmaan tunnin ennen kuin pääsimme edes Lahden moottoritielle ja sielläkin riitti alkuun muitakin matkalaisia ruuhkaksi asti. Perille kuitenkin päästiin kahdeksan jälkeen ja jäimme sovinnolla Pihlajavedentielle yöksi. Telkkarista ehdin katsomaan toisen puoliajan Moldovia-Suomi ottelusta. Se oli Suomelta kyllä umpisurkea peli; turpaan tuli 0-2 ja pelin perusteella numerot olisivat voineet olla jopa vieläkin murheellisemmat. Jokohan Baxterin lähtölaskenta alkoi?

Lauantaiaamuna suunnistimme sitten kauppareissun jälkeen saareen hiukan sateisessa säässä. Lämpötila oli noin kolmekymmentä astetta alhaisempi kuin kesäloman viimeisinä päivinä. Veden lämpö noin 15 astetta. Päivän aikana kokoilimme jo tavaroita mökiltä talveksi maihin vietäväksi. Saiman Vesityö Oy oli saanut viikolla laitettua mökin rantaan tilaamani poijun, johon rantautumista Lean kanssa harjoiteltiin. Laukkasen Pasi oli saanut myös huussin korjattua. Tosin koko rakennus oli edelleen hiukkasen vinksallaan, kun sitä vatupassin kanssa tutkailin. Paljaalla silmällä sitä ei kyllä juurikaan huomannut. Talven aikana se saattaa vielä edelleen palautua entiseen asentoonsa; tarvittaessa sitten ensi keväänä täytyy sitä tunkkailla.

Lauantaina iltapäillä sitten perinteisesti saunottiin ja paistettin makkarat. Esko ja Eija pistäytyivät myös saunomassa. Yöksi menimme kuitenkin mantereen puolelle.

Sunnuntaiaamuna tulimme vielä käymään saaressa. Mökissä meitä odotti merkillinen ja selittämätön juttu. Hunajapuollo oli yön aikana kummallisesti siirtynyt ylähyllyltä alas lattialle! Liekö "otso"-ystävämme käynyt tutkailelassa jo etukäteen syksyn mahdollisia ruokavarastoja, mutta miten lie päässyt sisään, kun ovi oli sekä lähtiessämme ja aamulla saareen tullessamme lukossa. Ehkä sillä veijarilla oli oma avain?

Eskon kanssa laitettiin toinen vene jo talviteloilleen ja perämoottori varastoon. Toinen vene on sitten vielä käytössä mahdollisia syksyn vierailuja varten.



Veden pinta oli edelleen laskenut.

Marita uudessa rantautumisasennossa.


Lea ihmettelee vielä poislähtiessäkin...

...miten tuo hunaja oli yön aikana siirtynyt
hyllyltä lattialle tiskipöydän alle.

Veljekset raahaavat venettä talviteloille.
Laitaatsalmessa oli poislähtiessämme vähän
ahdasta.

Ei kommentteja: