Kun mansikat oli saatu pakkaseen, lähdettiin tiistaiaamuna ajelemaan kohti Savonlinnaa ja Sammalsaarta. Matkalla poikettiin Mäntyharjulla Miekankoskella nauttimassa päiväkahvit. Sammalsaareen saavuttiin oikein mukavassa ja lämpimässä kesäsäässä hyvissä ajoin iltapäivällä.
Illalla tehtiin veneretki auringonlaskua katsomaan Haapavedelle ja päätteeksi nautittiin shampanjaa Pöllänlahdessa Leenan ja Maurin kanssa kesäloman alun kunniaksi.
Aamupäivisin kävimme usein torilla ja kaupoissa. Lämpötila pyöri usseimmiten 30 asteessa ja ylikin. Vesi oli päivällä jopa 26 astetta ja yölläkin 23.
Lomalla käytiin kerran syömässa Chez Dominiquessa Seurahuoneella hinnakas, mutta erittäin maukas ateriakokonaisuus. Hinta viineineen kahdelta 457 euroa! Olihan se kokemus; ruoka oli todella maukasta, mutta annokset olemattoman pieniä; muikkuannokseenkin taisi kuulua vain muikun puolikas! Viinit olivat myös todella hyviä. Ei kannata ihan jokapäiväiseksi tavaksi ottaa!
Loman aikana ei saaressa ollut tarkoituskaan tehdä mitään erityistä. Lähinnä puuhastelin veneen kimpussa pieniä säätöjä viritellen. Etutuulilasiin laitoin rullaverhot yöpimennyksiä varten. Sähkön saannin turvaamiseksi virittelin veneeseen aurinkopanelin, jonka sähköliitokset Esko sitten viimeisteli paikoilleen.
Kulttuurinälkää tyydytettiin Carmen-oopperalla. Esitys oli mielestämme hyvä ja sopivan mittainen, joten minäkään en ehtinyt pitkästyä todella kuumassa linnassa. Toisena kulttuuripläjäyksenä meillä oli Simpauttajan katsominen Kasinosaaren kesäteatterissa. Se oli hauska ja mukava esitys, jossa oli paljon lapsuudesta tuttuja pohjoiskarjalaisia sanontoja ja letkauksia.
Sunnuntailtapäivällä hain Hiljan, Lainan , Hannun ja Tiinan saareen Maritalla Soneran laiturista. Tiina piti ihan mukavan "rasvaesittelyn". Jalat ja naama kuorittiin ja hoidettiin monenlaisilla rasvoilla. Syötiin savustetut muikut, juotiin mansikkakahvit ja saunottiin. Oikein hauska ilta ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!
Maanantaiaamuna aamupalan jälkeen lähdimme Lean kanssa muutaman päivän veneretkelle. Matka alkoi sateisissa merkeissä, mutta sade loppui jo puolen tunnin kuluessa Matariin saavuttaessa. Matka jatkui hienossa säässä Oravin kautta kohti Kermaa, jossa olimme ensimmäisen yön. Ensimmäinen itsepalvelukanava (Pilppa) vähän jännitti, mutta siitä selvittiin hyvin. Yllättävää oli melko kovat virtaukset mm. Vääräkosken avokanavassa, jossa oli myös valo-ohjaus ja se oli yksisuuntainen.
Toisena veneretkipäivänä kohteena oli Valamon luostari, jonne olisi tarkoitus päästä puoleen päivään mennessä. Heti aluksi olikin sitten Kerman kanava, jossa oli nousukorkeutta jo vähän enemmän. Kanavia riitti päivän aikana; Kerma, Karvio, Varistaipale, Taivallahti ja muutama avokanava. Varistaipale Suomen korkein nousu; 14,5 metriä neljässä osassa.
Valamossa syötiin seisovan pöydän antimet; hyvää oli. Käytiin kaupassa shoppailemassa (siis Lea osteli), kuunneltiin hetki Konevitsan luostarin kvartettia kirkossa. Sitten veneelle ja kohti Vehmersalmea ja kanavat uudelleen myötävirtaan. Varistaipaleen kanavassa tuli kova sadekuuro ja kastuin läpimäräksi. Sade kuitenkin lakkasi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Kävimme vielä ruokaostoksilla ja juomassa munkkikahvit paikallisessa kioskissa, jossa myyjä oli hyvin ystävällinen, mutta vähän "pihalla" tavaravalikoimistaan!
Vehmersalmelle mennessä meidät yllätti Kukkariselällä melkoinen tuuli. Marita keikkui kovasti ja pärskeet tulivat reilusti tuulilasiin ja koko veneen ylikin. Yöpyminen Vehmersalmella sujui hyvin poijupaikalla.
Kolmannen päivän aamuna tankattiin vene ja otettiin vettä. Matka jatkui puoli kymmenen paikkeilla kohti Kuopiota. Sää oli matkan alussa pilvinen ja tuulta oli vähän; ei keikuttanut.
Kuopiota lähestyttäessä tuuli hieman yltyi, mutta ei kuitenkaan mitenkään estänyt matkan tekoa. Kuopiossa parkeerattiin vene Kuopionlahteen. Käveltiin kauppahalliin ja torille ja täydennettiin ruokavarastoja. Rannassa keitettiin perunat ja syötiin ne kalakukon kera.
Iltapäivällä puoli neljän maissa lähdettiin ajelemaan kohti Leppävirtaa. Puutossalmeen tullessa tuuli oli varsin kova ja keinuttiin melkoisesti, airokin lensi veneen katolta järveen, mutta onnistuttiin onkimaan se takaisin veneeseen. Puutossalmessa pidettiin vähän taukoa, uitiin ja keitettiin päiväkahvit ja odoteltiin tuulen tyyntymistä.
Matka jatkui sitten puoli seitsemän paikkeilla kohti Konnuksen kanavaa, jonne saavuttiin varttia vaille yhdeksän. Alkumatkan selkätaival oli edelleen melkoista rynkytystä kovan tuulen vuoksi. Loppumatka ennen Konnusta oli erittäin kaunista; kierrettiin vielä pienempää sivureittiä. Konnuksen kanava oli erittäin rauhallinen ja pudotuskorkeutta siinä oli erittäin vähän. Myös kanavan ympäristö oli erittäin kaunista. Tuulikin oli tällöin ja täysin tyyntynyt ja illan loppumatka sujuikin täysin tyvenessä. Vähän kymmenen jälkeen saavuttiin sitten Leppävirralle; yöksi kierrettiin vielä Unnukan vierasvenesatamaan, jossa paikat olivat jo kiinni. Yö sujui rauhallisesti.
Seuraavana aamuna Unnukasta jatkettiin matkaa kohti Varkautta. Varkaudessa ajettiin ensin vähän harhaan, kun seurattiin edellä ajavaa laivaa. Vihdoin osuttiin kuitenkin Taipaleen kanavan pohjoispuolella olevaan vierasvenesatamaan, jossa pysähdyttiin ja syötiin veneessä valmistettu ateria. Myös vene tankattiin. Paikka oli erittäin suojainen lahdenpoukama ja palvelut olivat kohdallaan.
Taipaleen kanavassa meillä oli vähän hankaluuksia pitää Marita paikallaan. Olimme yhden köyden varassa ja vene meinasi väkisin kääntyä ympäri (ei pohjan kautta!). Olisi pitänyt selkeämmin pitää venettä kahdella erillisellä narulla paikallaan.
Matka jatkui sitten Porosalmelle, jonne tulimme hyvissä ajoin illan suussa. Veneitä oli satamassa jo runsaasti, mutta mahduimme vielä laituriin. Iltapalan ja uinnin jälkeen nautimme vielä pullon valkoviiniä ennen nukkumaan menoa.
Perjantaiaamuna jatkoimme matkaa Rantasalmelle. Myös tällä osuudella oli aika voimakas tuuli, mutta matka meni hyvin. Rantasalmella tavattiin pikaisesti Minna ja Teemu sekä Pirjo ja Veijo. Kävimme haudoilla ja ruokakaupassa. Ruokailimme veneessä, minkä jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Sammalsaarta. Keinuvassa laitamyötäisessä tuulessa saavuimme perille puoli kahdeksan maissa.
Loppuloma sujuikin sitten löhöillessä ja hienosta ja poikkeuksellisen kuumasta kesäsäästä nauttien Sammalsaaressa. Leenan, Maurin ja Lainan veimme vielä eräänä iltana Maritalla Putkinotkoon katsomaan sikäläistä kesäteatteriesitystä. Esityksen aikana teimme Eskon, Eijan ja Lean kanssa pienen veneristeilyn Matarin saaristossa, jossa oli varsin komeita maisemia ja keittelimme veneessä iltakahvit.
Espooseen palattuamme kuulimme seuraavana aamuna, että Savonlinnan seudulla oli yöllä ollut kova ukonilma ja myrsky, joka nimettiin Asta-myrskyksi. Puita oli kaatunut myös saaressa ja puuceen nurkka oli hieman vaurioitunut. Pihlajavedentiellä oli kaatunut enemmänkin puita ja Leenan ja Maurin autokin oli jäänyt kaatuneen puun alle. Eli saaressa onkin sitten savottahommia tiedossa loppukesäksi ja polttopuutakin lienee joksikin aikaa tiedossa saunan ja mökin lämmitystä varten. Vähän tietysti harmitaa, että tämä "show" jäi paikan päällä kokematta, kun tultiin kotiin "hyvän sään aikaan"! Mutta oikeasti: hyvä, ettei mitään pahempaa tapahtunut; ainekset suurempaankin katastrofiin olivat todella olemassa.
Rouvat hilpeällä tuulella shampanjaristeilyllä!
Valmiina oopperaesitystä seuraamaan.
Vesijuoksua poikkeuksellisen lämpimässä järvivedessä
Kipparin lepohetki.
Urokset jalkahoidossa.
Porukka "rasvaluennolla"
Haasteellinen vesitie veneretkellä!
Kippari tarkkana.
Vääräkosken avokanava, jossa melko voimakas virtaus.
Komea auringonlasku Vehmersalmella.
Varistaipaleen nelisulkuinen kanava
Kanavan kuohuja!
Laivakokki työnsä touhussa.
Välillä tuli vähän vettä "silmille".
Eskolle haettiin Maritalla vähän rakennustarvikkeita.
Komea kalliokukkula Matarin tuntumassa.
Olavinlinna on aina yhtä komea ilmestys!
Mauri tutkimassa Asta-myrskyn
Illalla tehtiin veneretki auringonlaskua katsomaan Haapavedelle ja päätteeksi nautittiin shampanjaa Pöllänlahdessa Leenan ja Maurin kanssa kesäloman alun kunniaksi.
Aamupäivisin kävimme usein torilla ja kaupoissa. Lämpötila pyöri usseimmiten 30 asteessa ja ylikin. Vesi oli päivällä jopa 26 astetta ja yölläkin 23.
Lomalla käytiin kerran syömässa Chez Dominiquessa Seurahuoneella hinnakas, mutta erittäin maukas ateriakokonaisuus. Hinta viineineen kahdelta 457 euroa! Olihan se kokemus; ruoka oli todella maukasta, mutta annokset olemattoman pieniä; muikkuannokseenkin taisi kuulua vain muikun puolikas! Viinit olivat myös todella hyviä. Ei kannata ihan jokapäiväiseksi tavaksi ottaa!
Loman aikana ei saaressa ollut tarkoituskaan tehdä mitään erityistä. Lähinnä puuhastelin veneen kimpussa pieniä säätöjä viritellen. Etutuulilasiin laitoin rullaverhot yöpimennyksiä varten. Sähkön saannin turvaamiseksi virittelin veneeseen aurinkopanelin, jonka sähköliitokset Esko sitten viimeisteli paikoilleen.
Kulttuurinälkää tyydytettiin Carmen-oopperalla. Esitys oli mielestämme hyvä ja sopivan mittainen, joten minäkään en ehtinyt pitkästyä todella kuumassa linnassa. Toisena kulttuuripläjäyksenä meillä oli Simpauttajan katsominen Kasinosaaren kesäteatterissa. Se oli hauska ja mukava esitys, jossa oli paljon lapsuudesta tuttuja pohjoiskarjalaisia sanontoja ja letkauksia.
Sunnuntailtapäivällä hain Hiljan, Lainan , Hannun ja Tiinan saareen Maritalla Soneran laiturista. Tiina piti ihan mukavan "rasvaesittelyn". Jalat ja naama kuorittiin ja hoidettiin monenlaisilla rasvoilla. Syötiin savustetut muikut, juotiin mansikkakahvit ja saunottiin. Oikein hauska ilta ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!
Maanantaiaamuna aamupalan jälkeen lähdimme Lean kanssa muutaman päivän veneretkelle. Matka alkoi sateisissa merkeissä, mutta sade loppui jo puolen tunnin kuluessa Matariin saavuttaessa. Matka jatkui hienossa säässä Oravin kautta kohti Kermaa, jossa olimme ensimmäisen yön. Ensimmäinen itsepalvelukanava (Pilppa) vähän jännitti, mutta siitä selvittiin hyvin. Yllättävää oli melko kovat virtaukset mm. Vääräkosken avokanavassa, jossa oli myös valo-ohjaus ja se oli yksisuuntainen.
Toisena veneretkipäivänä kohteena oli Valamon luostari, jonne olisi tarkoitus päästä puoleen päivään mennessä. Heti aluksi olikin sitten Kerman kanava, jossa oli nousukorkeutta jo vähän enemmän. Kanavia riitti päivän aikana; Kerma, Karvio, Varistaipale, Taivallahti ja muutama avokanava. Varistaipale Suomen korkein nousu; 14,5 metriä neljässä osassa.
Valamossa syötiin seisovan pöydän antimet; hyvää oli. Käytiin kaupassa shoppailemassa (siis Lea osteli), kuunneltiin hetki Konevitsan luostarin kvartettia kirkossa. Sitten veneelle ja kohti Vehmersalmea ja kanavat uudelleen myötävirtaan. Varistaipaleen kanavassa tuli kova sadekuuro ja kastuin läpimäräksi. Sade kuitenkin lakkasi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Kävimme vielä ruokaostoksilla ja juomassa munkkikahvit paikallisessa kioskissa, jossa myyjä oli hyvin ystävällinen, mutta vähän "pihalla" tavaravalikoimistaan!
Vehmersalmelle mennessä meidät yllätti Kukkariselällä melkoinen tuuli. Marita keikkui kovasti ja pärskeet tulivat reilusti tuulilasiin ja koko veneen ylikin. Yöpyminen Vehmersalmella sujui hyvin poijupaikalla.
Kolmannen päivän aamuna tankattiin vene ja otettiin vettä. Matka jatkui puoli kymmenen paikkeilla kohti Kuopiota. Sää oli matkan alussa pilvinen ja tuulta oli vähän; ei keikuttanut.
Kuopiota lähestyttäessä tuuli hieman yltyi, mutta ei kuitenkaan mitenkään estänyt matkan tekoa. Kuopiossa parkeerattiin vene Kuopionlahteen. Käveltiin kauppahalliin ja torille ja täydennettiin ruokavarastoja. Rannassa keitettiin perunat ja syötiin ne kalakukon kera.
Iltapäivällä puoli neljän maissa lähdettiin ajelemaan kohti Leppävirtaa. Puutossalmeen tullessa tuuli oli varsin kova ja keinuttiin melkoisesti, airokin lensi veneen katolta järveen, mutta onnistuttiin onkimaan se takaisin veneeseen. Puutossalmessa pidettiin vähän taukoa, uitiin ja keitettiin päiväkahvit ja odoteltiin tuulen tyyntymistä.
Matka jatkui sitten puoli seitsemän paikkeilla kohti Konnuksen kanavaa, jonne saavuttiin varttia vaille yhdeksän. Alkumatkan selkätaival oli edelleen melkoista rynkytystä kovan tuulen vuoksi. Loppumatka ennen Konnusta oli erittäin kaunista; kierrettiin vielä pienempää sivureittiä. Konnuksen kanava oli erittäin rauhallinen ja pudotuskorkeutta siinä oli erittäin vähän. Myös kanavan ympäristö oli erittäin kaunista. Tuulikin oli tällöin ja täysin tyyntynyt ja illan loppumatka sujuikin täysin tyvenessä. Vähän kymmenen jälkeen saavuttiin sitten Leppävirralle; yöksi kierrettiin vielä Unnukan vierasvenesatamaan, jossa paikat olivat jo kiinni. Yö sujui rauhallisesti.
Seuraavana aamuna Unnukasta jatkettiin matkaa kohti Varkautta. Varkaudessa ajettiin ensin vähän harhaan, kun seurattiin edellä ajavaa laivaa. Vihdoin osuttiin kuitenkin Taipaleen kanavan pohjoispuolella olevaan vierasvenesatamaan, jossa pysähdyttiin ja syötiin veneessä valmistettu ateria. Myös vene tankattiin. Paikka oli erittäin suojainen lahdenpoukama ja palvelut olivat kohdallaan.
Taipaleen kanavassa meillä oli vähän hankaluuksia pitää Marita paikallaan. Olimme yhden köyden varassa ja vene meinasi väkisin kääntyä ympäri (ei pohjan kautta!). Olisi pitänyt selkeämmin pitää venettä kahdella erillisellä narulla paikallaan.
Matka jatkui sitten Porosalmelle, jonne tulimme hyvissä ajoin illan suussa. Veneitä oli satamassa jo runsaasti, mutta mahduimme vielä laituriin. Iltapalan ja uinnin jälkeen nautimme vielä pullon valkoviiniä ennen nukkumaan menoa.
Perjantaiaamuna jatkoimme matkaa Rantasalmelle. Myös tällä osuudella oli aika voimakas tuuli, mutta matka meni hyvin. Rantasalmella tavattiin pikaisesti Minna ja Teemu sekä Pirjo ja Veijo. Kävimme haudoilla ja ruokakaupassa. Ruokailimme veneessä, minkä jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Sammalsaarta. Keinuvassa laitamyötäisessä tuulessa saavuimme perille puoli kahdeksan maissa.
Loppuloma sujuikin sitten löhöillessä ja hienosta ja poikkeuksellisen kuumasta kesäsäästä nauttien Sammalsaaressa. Leenan, Maurin ja Lainan veimme vielä eräänä iltana Maritalla Putkinotkoon katsomaan sikäläistä kesäteatteriesitystä. Esityksen aikana teimme Eskon, Eijan ja Lean kanssa pienen veneristeilyn Matarin saaristossa, jossa oli varsin komeita maisemia ja keittelimme veneessä iltakahvit.
Espooseen palattuamme kuulimme seuraavana aamuna, että Savonlinnan seudulla oli yöllä ollut kova ukonilma ja myrsky, joka nimettiin Asta-myrskyksi. Puita oli kaatunut myös saaressa ja puuceen nurkka oli hieman vaurioitunut. Pihlajavedentiellä oli kaatunut enemmänkin puita ja Leenan ja Maurin autokin oli jäänyt kaatuneen puun alle. Eli saaressa onkin sitten savottahommia tiedossa loppukesäksi ja polttopuutakin lienee joksikin aikaa tiedossa saunan ja mökin lämmitystä varten. Vähän tietysti harmitaa, että tämä "show" jäi paikan päällä kokematta, kun tultiin kotiin "hyvän sään aikaan"! Mutta oikeasti: hyvä, ettei mitään pahempaa tapahtunut; ainekset suurempaankin katastrofiin olivat todella olemassa.
Rouvat hilpeällä tuulella shampanjaristeilyllä!
Valmiina oopperaesitystä seuraamaan.
Vesijuoksua poikkeuksellisen lämpimässä järvivedessä
Kipparin lepohetki.
Urokset jalkahoidossa.
Porukka "rasvaluennolla"
Haasteellinen vesitie veneretkellä!
(onneksi vieressä oli kanava veneitä varten)
Kippari tarkkana.
Vääräkosken avokanava, jossa melko voimakas virtaus.
Komea auringonlasku Vehmersalmella.
Varistaipaleen nelisulkuinen kanava
(korkeusero 14,5 m; Suomen korkein)
Kanavan kuohuja!
Laivakokki työnsä touhussa.
Välillä tuli vähän vettä "silmille".
Eskolle haettiin Maritalla vähän rakennustarvikkeita.
Mikko paistaa lettuloita; Eija varmistaa.
Komea kalliokukkula Matarin tuntumassa.
Olavinlinna on aina yhtä komea ilmestys!
Mauri tutkimassa Asta-myrskyn
tuhoja Sammalsaaressa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti