Matsin jälkeen lähdin ajelemaan kohti Savonlinnaa; jälleen kerran sateessa ja nyt myös pimeässä. Ruuhkaa ei ollut ja matka taittui sutjakkaasti. Juvan ABC:ltä kävin hakemassa vähän muhkuja ja jugurttia aamupalaksi ja Savonlinnan kämpille saavuin yhden maissa aamuyöllä.
Aamulla sitten Laitaatsiltaan ja Maritalla saareen. Mukana Leenan laatima pitkä muistilista asioista, jotka pitää tehdä ennen talvea. Ensimmäiseksi laitoin takkahuoneeseen verhot. Sitten Eskon kanssa vintturoitiin laituri osina maihin ja narutettiin ne puihin kiinni, jotta talven jäät eivät sitä riko. Päivän aikana kaikenlaista pientä puuhastelua, saunomista ja makkarat tällä kertaa paistettiin alumiinipussissa saunan kiukaalla ja nautittiin ne sitten LK:lla huuhdellen takkahuoneen suojassa. Pimeä tulee tähän aikaan jo varsin aikaisin, joten saaresta lähdettiin hyvissä ajoin mantereen puolelle.
Päivällä ABC:llä lounasta syödessä kuultiin, että Martti Ahtisaari oli saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Tuli aika hieno ja isänmaallinen olo!
Lauantaina Marita telakoitiin yhdessä Eskon kanssa Virhiän Matin halliin Laitaatsillassa. Mattikin oli muuten liittynyt suosittuun sauvakävelijöiden harrastajajoukkooun (tosin syynä oli tulehtunut akillesjänne ja sauvatkin mallia "kyynärpää"). Esko oli suurena apuna veneen pohjan pesussa ja muissakin huolto-operaatioissa(=kaikuluotaimen ja kierrosluku-käyntituntimittareiden irroittaminen huoltoa varten). Kiitos siitä!
Iltapäivällä jälleen saaressa pienessä tihkusateessa ja melkoisessa syystuulessa. Lämmittelin saunan ja puuhastelin edelleen talvihuoltojen parissa. Saunan jälkeen loikoilin takkahuoneessa ja kuuntelin Ahtisaaren haastattelua radiosta. Oikeastaan hän on aika fiksu mies kansakoulun opettajaksi. Ehkä presidenttiys oli hänen urallaan "perin onneton" sivuraide, jolloin hän ei ollut kovin onnellinen, kuten hän itsekin totesi. Mielekkäämmäksi hän on selvästi kokenut kansainväliset tehtävät, joista hän nyt sai myös mahdollisimman korkeaa kansainvälistä tunnustusta ja arvostusta.
Illalla jännitin telkkarin ääressä onnistuuko Suomi voittamaan Azerit jalkapallon MM-karsinnassa. Tehotonta oli kuin Bluesin peli Ässiä vastaan, mutta erotuomarin avustuksella saatiin sentään rankkari, jonka Forssell onnistui laittamaan verkon perukoille.
Sunnuntaiaamuna jälleen saareen ja aamusauna lämpiämään. Viimeiset tarkistukset ja toimenpiteet mökillä talvea varten; syksyn viimeiset mukavat löylyt saunassa; pikkuveneellä Eijan ja Eskon kanssa mantereelle; tavarat kaupunkikämpällä kellariin ja osa autoon; pienet päivänokoset ja sen jälkeen ajelu kotiin Espooseen.
Yhteenvetona koko kesäkaudesta voisi todeta, että olipa säiden suhteen vähintäänkin surkeaa ihan loppuun saakka. Kainona toivomuksena asiaan vaikuttamaan pystyville voisi nöyrästi esittää, että ilimoja voisi hienosäätää vähän mukavampaan suuntaan ensi kesäksi.
Amatöörisisustajan verhoviritykset takkahuoneeseen.
Apuvälineiden käyttö sallittua!
Kaadetusta koivusta kaikki hyöty irti.
Vihertuotantopäällikön näkemys ruusujen talvisuojauksesta.
Vilvoittelua saunomisen jälkeen.
Maritan valmistelua talviteloille.
Ensi kesää odottelemassa.
Valokuva valokuvaajasta.
Tällaiseksi paikka jäi. Saada nähdä käykö Otso tänä talvena?
1 kommentti:
Lukijapalautetta Berliinistä: olipas hauska blogimerkintä :-). Toivottavasti ensi kesänä tosiaan säät vähän paremmin suosivat. Mutta seuraavaa vähälumista kesää odotellessa, katselkaahan jonnekin alkukeväälle Saksan-reissua!
-P
Lähetä kommentti